Pressi:

Pressikuvia (JPEG):


Tony Allen 1

Tony Allen 2

Tony Allen 3

Tony Allen 4

Color Climax (UK)

Montana Roja (photo: Sami Mannerheimo)


LEHDISTÖTIEDOTE 13.2.2003

9. FUNKY ELEPHANT -FESTIVAALI
Tavastia- ja Semifinal -klubeilla 6. - 8.3.2003

Jo yhdeksättä kertaa, Funky Amigos ry ylpeänä esittää: Pohjolan suurimmat, kuumimmat, vanhimmat ja vuosi vuodelta yhä paranevat funk-bileet lähestyvät jälleen!

Tänä talvena Funky Elephant –festivaali rysäyttää mustan rytmimusan ystävien ihmeteltäväksi todella erinomaisen ohjelmiston: festivaalin pääesiintyjäksi on saatu nigerialais-ranskalainen afrobeat-legenda Tony Allen yhtyeineen. Allenin settiä vahvistaa MC Ty, yksi Englannin kovimmista hip hop -artisteista, jonka ensimmäinen oma pitkäsoitto ”Awkward” (2001) nosti arvostetun underground räppärin myös suuremman yleisön tietoon.

Briteistä saapuu myös autenttiselta soundaavaa funkya hammond-groovea taiteileva Color Climax. Bändi kuuluu englantilaiseen Breakin’ Bread –kollektiiivin, joka pyrkii edistämään funk- ja hiphop-kulttuuria niin levyjen julkaisun kuin klubitoiminnankin muodossa. Festivaalin ulkomainen dj-vieras Rob Life (UK) on saman kollektiivin jäseniä.

Hip hop –osastoa festivaaleilla edustavat myös pohjoisen junalla pääkaupunkiin saapuva Tulenkantajat sekä elektrisen Helsinki-soundin ekspertti Giant Robot. Festivaalikansan kotimaisesta funk-voitelusta vastaavat viime vuonna levynsä julkaissut Didier’s Sound Spectrum sekä maailmalla deep funk –piireissä mainetta niittänyt Calypso King & The Soul Investigators. Lisäksi kuullaan myös Montana Roja Rhythm Sectionia eli mm. Cool Sheiksistä tuttua Hosnia taustallaan Nuspirit Helsingin loistava rytmiryhmä.

Tyylilleen uskollisena festivaali esittelee myös uusia, kiinnostavia kotimaisia nimiä eli tulevaa rytmimusiikin kermaa (ks. tarkemmin ohjelma). Luvassa joka ilta myös vetävät dj-setit, puikoissa mm. Bunuel sekä ihanat Anna S ja Miss E. Äänessä lisäksi MC Njassa, ja mannaa silmille tarjoaa klubit liikkuvilla kuvilla koristava Kangastus-visuaaliryhmä.

Jättimäisen funk-kakun koristelee Funky ETV – festivaalin virallinen, puolen tunnin pituinen ohjelma, joka esitetään MOON TV:llä to 27.2. klo 23, su 2.3 klo 19 ja ti 4.3 klo 22.45.

Lisätietoja esiintyjistä, ohjelmasta sekä kuvamateriaalia löytyy osoitteesta www.funkyamigos.net. Infoa saa myös Sami Mannerheimolta (p. 041-5235121).

Jos olette kiinnostuneet tulemaan paikan päälle haastattelemaan esiintyjiä, pyydämme teitä ottamaan yhteyttä hyvissä ajoin Jenni Koistiseen (p. 040-7099739). Autamme mielellämme kaikissa käytännön järjestelyissä.

AFROBEAT-LEGENDA TONY ALLEN

”As long as I’m alive I will never bore you”

Kun puhutaan rytmistä, musiikista tai mustasta rytmimusiikista, ei voida sivuuttaa tämänvuotisen festivaalin pääesiintyjää, nigerialaissyntyistä Tony Allenia, afrobeatin beatin isää, joka yhä pitää huolta tästä kallisarvoisesta lapsesta.

Black President Fela Kuti houkutteli Tony Allenin yhtyeeseensä vuonna 1964, ja yhdessä nämä kaksi musiikillista neroa loivat musiikkityylin, jossa yhdistyivät länsiafrikkalainen hi-life -musiikki, jazz ja soul omaperäiseksi kokonaisuudeksi, jonka pulssista Allen vastasi. Vuonna 1969 yhtye matkusti Yhdysvaltoihin, jossa Kuti koki voimakkaan musiikillisen ja poliittisen herätyksen, ja paluun jälkeen hän antoi yhtyeelleen nimen Africa 70 ja alkoi kutsua musiikkiaan afrobeatiksi.

Vuosien yhteistyön jälkeen Allen irrottautui Felan taikapiiristä omalle soolouralleen, joka alkoi kolmella Africa 70 –yhtyeen kanssa tehdyllä levyllä. Allenin lopullinen irrottautuminen tapahtui No Discrimination –levyllä (1978), jonka hän teki oman The Afro Messengers –yhtyeensä kanssa. 1980-luvulla Allen muutti Nigeriasta Pariisiin ja työskenteli mm. Roy Ayersin kanssa.

Fela Kutin kuoltua vuonna 1997 afrobeat lähti uuteen nousuun, ja ranskalainen levy-yhtiö Comet Records nappasi Allenin talliinsa. Hänen uudet levynsä, ranskalaisen Doctor L:n tuottamat Black Voices (1999) ja Home Cooking (2002) ovat uuden vuosituhannen afrobeatia, jossa soivat dub- ja hiphop-vaikutteet. Allen ei tyydy toistamaan vanhaa vaan vie afrobeatia eteenpäin, mutta onneksi pääosassa ovat Allenin persoonalliset rumpukompit, aito afrobeat.

Allen itse sanoo, että vaikka polyrytminen afrobeat saattaa aluksi tuntua hankalalta ja monimutkaiselta, sen tiukka, hypnoottinen beat kuulostaa aina yhtä hyvältä, missä ja mihin musiikkiin liitettynä tahansa, ja Allenin soitossa on taattu groove, joka vie mukanaan. Legendaarinen rumpali tunnetaan lisäksi väsymättömistä koko yön sessioistaan, joten katsotaan kauanko mies tällä kertaa jaksaa! Magee typografinen juttu